Perhe- tai pariterapiaa uusperheongelmiin

Uusperheen ongelmat

Oletteko tilanteessa, jossa harmonian tilalla on uusperheen ongelmat,  jatkuvat riidat ja ärsytys “exiä” kohtaan. Tuleeko usein mieleen, “että miten tämä voikaan olla näin vaikeaa?”

Uusperheen ongelmat ovat erilaisia, mitä ydinperheessä. Pienetkin ongelmat voivat kasvaa isoihin mittasuhteisiin, koska perheeseen kuuluu niin paljon eri tavalla ajattelevia henkilöitä.

Uusperheen identiteetin rakentuminen voi olla hämmentävää kaikille osapuolille, koska perheen kokoonpanon vakiintuminen vie aikaa. Kun perheiden pelisääntöjä hiotaan neljän vanhemman kanssa, syntyy helposti ristiriitoja. Huoltajuuskiistat lapsista voivat saattaa vanhemmat erilleen ja vihanpito voi jatkua vuosikausia. Kun kasvatetaan minun, sinun ja meidän lapsia voi syntyä tilanteita, joissa tasapuolisuutta on vaikea toteuttaa. Silloin joku perheessä kokee olevansa ulkopuolinen ja siitä voi seurata ongelmia. Jos lasten osalta on käytössä vuoro-viikko systeemi, perhedynamiikka on erilainen, kun lapset ovat läsnä tai kun he ovat poissa.

Uusperheen lainalaisuudet

Uusperheiden kanssa pätevät erilaiset lainalaisuudet, kuin ydinperheessä, joten myös terapian täytyy olla erilaista. Kun lapsella on monta vanhempaa, on tärkeää tehdä roolitus siitä, kuka on lapsen sosiaalinen vanhempi. Joskus sosiaalinen äitiys rakentuu inhon kautta, tästä johtuva hämmennys on hyvä käsitellä terapiassa. Jos aikuiset kieltäytyvät tapaamasta toisiaan, työstetään sitä, että yhteiset tapaamiset jossain vaiheessa onnistuvat. Terapiasta on hyötyä, vaikka tapaamiset toteutuisivat erikseen. Terapeutin on hyvä tavata kaikkia lapsen lähipiiriin kuuluvia aikuisia, jotta tilanne kokonaisuudessaan hahmottuisi.

Uusperheen Ongelmat

Uusperheen ongelmat liittyvät usein kasvatuksellisiin ristiriitoihin ja ajankäytön ongelmiin. Aikuiset haluaisivat viettää aikaa toistensa kanssa, koska uuden suhteen tuoma kokemus on hienoa ja viimeinkin ollaan tilanteessa, jossa entiset kumppanit ovat taka-alalla. Samanaikaisesti pitäisi sopeuttaa molempien lapset toisiinsa ja tukea lapsia siihen, että heidän vanhempansa ovat eronneet ja heidän asumis- ja ehkä koulujärjestelynsäkin ovat muuttuneet. Eri ympyröistä tulevien aikuisen kasvatusmenetelmien ja arvomaailman yhdistäminen on haastavaa, koska molemmilla on takanaan kasvatus- ja elämänkokemusta ja heillä on jo vakiintuneita toimintamalleja. Suhde omiin lapsiin on luonnollisesti erilainen, kuin puolison lapsiin. Sokeus omiin kasvatusmenetelmiin muuttuu tietoiseksi kasvatukseksi, kun käydään kasvatuksellisia keskusteluja uuden kumppanin kanssa. Jos tällaiset keskustelut eivät kotona onnistu, on hyvä tulla terapiaa.