Perheterapiaa arjen kaaokseen
Arki joka ei toimi
Moni perhe elää tilanteessa, jossa arjen työnjako ei ole tasapuolista. Vastuu arjen sujumisesta jää aikuisille, tai vain toiselle aikuiselle. Ajan myötä tilanne aiheuttaa väsymystä ja ärsytystä, jolloin perheen vuorovaikutus kärsii. Lapset riitelevät keskenään ja vanhemmille tulee riitaa siitä, kuka työt tekee ja miten paljon lapsilta voidaan vaatia osallisuutta. Pahimmillaan perheen ja samalla parisuhteen hyvät hetket harvenevat ja loppuvat ehkä kokonaan. “haluaisin koskettaa sinua, ottaa sinut lähelleni, mutta olen loukkaantunut ja ärsyyntynyt tavastasi toimia”, “olisi kivaa lähteä perhelomalle, mutta siellä kuitenkin vain riideltäisiin”. Kaikilla voi olla tahtotilaa parantaa vuorovaikutusta, mutta keinot puuttuvat. On helpompaa moittia puolisoa tekemättömistä töistä, kuin saada lapset toimimaan. Riidat siivouksesta ja ruuan laitosta paisuvat ja lopulta riitoja tulee ihan mistä vain.
Perheterapiassa jokainen saa sanoa sanottavansa ja terapeutin kysymysten ansiosta terapiassa puhutaan eritavalla mitä kotona. Perheenjäsenet alkavat nähdä toisensa eritavalla. Kuuntelevat toisiaan ja saavat sanoa ja perustella omaa mielipidettään. Jatkuvat riidat ja kommunikointiongelmat ovat rasittavia ja myös lapset kärsivät siitä, että aikuiset ovat heihin tyytymättömiä. Hyvin usein perheterapiassa huomataan, että lapset ovat yhteistyöhaluisia, kunhan pelisäännöt ovat selkeitä. Perheterapiassa mietitään miksi jokaisen osallistuminen on tärkeää ja mikä olisi kenellekin sopivaa toimintaa. Lapset saavat tyydytystä siitä, että he saavat ikätasolleen sopivan vastuualueen ja huomaavat selviytyvänsä siitä. Perheterapian hyvä tulos on sellainen, että perheenjäsenet alkavat puhaltamaan yhteen hiileen.