Osa 3 Lapsi päihdeperheessä kulissit kunnossa

Alkoholin liikakäyttö tuottaa häpeää ja se pyritään salaamaan itseltä ja muilta. Salaaminen onnistuu paremmin, jos kulissit ovat kunnossa. Kulisseiksi mielletään se, että juovalla henkilöllä on työpaikka, juominen tapahtuu pääasiassa kotona ja perheen ulkopuoliset eivät tiedä siitä. Perheen sisällä juomisesta ei puhuta, sitä ei myönnetä tapahtuvan. Juomisen vuoksi ei ole tapahtunut ylilyöntejä (fyysistä väkivaltaa) eikä perhe ole lastensuojelun asiakas.  Juominen voi olla joka iltaista ja joka viikonloppuista tai vain joka viikonloppuista. Työpäivän iltoina määrät ovat sellaisia, että työnteko seuraavana päivänä mahdollistuu, vaikkakin ajan myötä työteho laskee. Viikonloppuina määrät ovat isompia ja ”tissuttelu” voi kestää koko päivän. Juominen voi aiheuttaa masentuneisuutta, alavireisyyttä ja passiivisuutta. Henkilö voi hakeutua työterveyslääkärille erinäisten oireiden vuoksi, mutta jos hän salaa juomisensa, oireita ei välttämättä osata yhdistää säännölliseen liialliseen alkoholinkäyttöön. THL:n tilastojen mukaan 60-70% alkoholiriippuvaisista on mukana työelämässä. (www.thl.fi)

Juomisen seurauksena perheen ilmapiiri tulee jännitteiseksi, arkea eletään juovan aikuisen rytmin mukaisesti. Ärtymys ja muut piilotetut tunnetilat ilmenevät perheenjäsenten pahoinvointina. Pahaa oloa ei sanoiteta, jolloin eniten oireilevasta lapsesta voi tulla syyllinen. Perheen valtasuhteet vinoutuvat, lapsesta voi tulla äidin liittolainen ja juova isä voi liittoutua jonkun lapsen kanssa, toisia vastaan. Kulisissien ylläpitämiseen osallistuu koko perhe. Ajan myötä sosiaaliset suhteet kapeutuvat, perheenjäsenet elävät arkea toisistaan irrallisina. Perheen vuorovaikutus vinoutuu ja kapeutuu. Mieltä vaivaavista asioista ei ole lupa puhua. ”Pitkään epäröin, voinko edes väittää tai itsekään uskoa, että hän ei hallitse juomistaan. Kun sanoin hänelle, etten ymmärrä, miksi hänen täytyy viikoittain juoda itsensä humalaan, olin hänen mielestään täysin väärässä. Hänen mielestään liioittelin, olin pahantahtoinen, halusin mustamaalata hänet”. (toim. Koski-Jännes, Hänninen 2004, 50.)

”Koska kulissit ovat kunnossa, juominen ei voi olla ongelma”. Näin ajattelee se joka juo ja perhe menee mukaan tähän järkeilyyn ja tällä ylläpidetään lisää kulisseja. Jos puoliso tai perhe yrittävät puuttua juomiseen, siitä seuraa lisää järkeilyä; ”hoidan työni ja elätän perheeni, teen vastuullista ja stressaavaa työtä, en lähde töihin humalassa, en koskaan juo ravintolassa, alkoholi ei muuta minua mitenkään, en ainakaan ole väkivaltainen, juon vain mietoja juomia ja ruuan kanssa, näkisitpä miten paljon naapurissa juodaan”. Näillä lauseilla kulisseja pönkitetään, jos ne uhkaavat horjua. Puoliso ja perhe näkevät toisenlaisen totuuden; ”isä ei ole enää koskaan iloinen, sohva vetää liikaa puoleensa, ärtymys lapsiin nousee herkästi, hoitaa työnsä, mutta muutoin kotona jää kaikki tekemättä, isä ei ole oikeasti läsnä, ollaan usein varpaisillaan ja hiljaa, ollaan usein syyllisiä”.

Kulisseja on mahdoton purkaa, ellei niitä tiedosta olevan. Päihderiippuvaisen kaikki puolustusmekanismit ovat tiedostamattomia ja niiden avulla salataan sellaista, minkä esiin nouseminen olisi liian sietämätöntä. Kun henkilö on vakuuttunut, että hänellä ei ole päihdeongelmaa, mitkään faktat eivät muuta tilannetta. Riippuvuusajatteluun kuuluu, että omaa toimintaa ei tunnisteta, vaikka samanaikaisesti riippuvuutta poteva voi tunnistaa jonkun toisen liika käytön. (Trewski 2014, 58-60.) Jos vanhemman alkoholin liikakäyttö on vain perheen tiedossa, tilanteeseen ei tule ulkopuolista näkemystä. Juovan aikuisen riippuvuusajattelu hallitsee perheen ajattelua ja toimintaa. Päihdeongelmaa poteva järkeilee, eli etsii ”hyviä” syitä juomiselleen. Myös järkeily on puolustusmekanismi, eikä henkilö tiedosta sitä tekevänsä.  Järkeilyn tuloksena omaa tilannetta ei tarvitse muuttaa, jolloin tilanne pitkittyy. (Trewsky 2014, 60-64.) Perheestä tulee tietämättään juomisen mahdollistaja, eivätkä he tiedä vaihtoehtoisia toimintamalleja. Perhe elää ristiriitaisessa tilanteessa; he tiedostavat että aikuisen juominen aiheuttaa ongelmia, toisaalta he päätyvät uskomaan juovan aikuisen riippuvuusajattelulle ominaisia järkeilyjä, joiden mukaan juominen on sallittua, koska sen haittoja ei ole näkyvissä .

Kirjoittaja psykoterapeutti Paula Hietanen